Haaganpuron alueen kehityksen seuraaminen on nykyisin helppoa, kun erilaiset palvelut mahdollistavat karttojen ja ilmakuvien selaamisen aina 1800-luvun lopulta alkaen. Linkkejä näihin palveluihin löytyy tekstin lopusta. Tässä artikkelissa kerrotaan puron valuma-alueen suurimmista muutoksista ja esitellään puro 1700-luvun kartoilta.
Viimeisen sadan vuoden mullistukset
Puron valuma-alueella on tapahtunut paljon muutoksia viimeisen noin sadan vuoden aikana. Ensimmäinen suuri muutos on 1870-luvun ja 1930-luvun kartoitusten välillä toteutettu Pirkkolassa sijaitsevan vedenjakajan läpi räjäytetty uusi uoma Maununevan alueen kuivattamiseksi, joka laajensi puron valuma-aluetta huomattavasti. Alkuperäisen puron pääuoma käsitti vain Haaganpuron nykyisen pääuoman Maunulan uurnalehdolle saakka ja Maunulanpuron, joka on nykyisin Haaganpuron latva-alueen toinen päähaara.
Toinen suuri muutos on ollut Hämeenlinnan väylän rakentaminen vuosina 1975 ja 1977, minkä seurauksena puron uomaa siirrettiin monissa kohdin uuden tien tieltä. Karttojen ja ilmakuvien perusteella Pikku Huopalahden kylän peltojen keskellä kulkenut puro oli vielä laajasti mutkitteleva 1960-luvun alussa, mutta se suoristettiin ojituksin myöhemmin saman vuosikymmenen aikana.
Vanhimmat kartat 1700-luvulta
Haaganpuro on laajemmin esitettynä ensimmäisen kerran 1700-luvun kartoissa. Vanhin näistä on vuoden 1765 Pikku Huopalahden peltoalueita esittelevä kartta, jossa on kuvattuna puron uoma meren rannasta aina Maunulan uurnalehdolle saakka. Vuoden 1775 kartassa puroa on kuvattu myös metsäalueilla aina Oulunkylän rajalle (nykyisten Maunulan ja Metsälän kaupunginosien raja). Kokonaisuudessaan puron alue on kuvattuna ensimmäistä kertaa ns. Kuninkaan kartastossa 1776–1805, joka on tosin mittakaavaltaan huomattavan epätarkka.
1700-luvulla puro on mutkitellut peltojen keskellä jokisuulta Maunulan Uurnalehdolle saakka, josta eteenpäin Maunulanpuron uomaosuus on kulkenut vielä raivaamattomassa metsässä. Puron alkulähteinä näkyvät nykyisen Tuusulanväylän varressa Maunulan ja Oulunkylän välissä sijainneet suoalueet.
Pikku Huopalahden peltoalueet vuonna 1765. Kartta: Kansallisarkisto, B7 Helsinki 34:1-2.
Haaganpuro 1775 vs. 2020
– Pikku Huopalahden peltoalueet vuonna 1765. Kartta: Kansallisarkisto, B7 Helsinki 34:1-2.
– Helsingin ortoilmakuva 2020. Kartta: Helsingin kaupunki
Haaganpuron alue ”Kuninkaan kartastosta 1776–1805”. Kuva: Heikki Rantatupa, https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/55043
Lisätietoja
Helsinki ilmakuvissa 1932–2014
http://dev.hel.fi/ilmakuvat/#7/60.172/24.941
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Vanhat kartat
Haaganpuron kartat vuodesta 1871 nykypäivään asemoituna nykykarttojen kanssa samaan koordinaatistoon. Sisältää senaatinkartaston, topografiset kartat ja peruskartat.
Kuninkaankartasto
Sotilaallisiin tarkoituksiin tehdyt kartat Etelä-Suomesta, eli ns. rekognosointikartat vuosilta 1776–1805 on julkaistu myös kirjoina nimeltä Kuninkaankartasto Suomesta 1776–1805 (toim. Alanen & Kepsu 1989) ja Kuninkaankartasto Etelä-Suomesta 1776–1805 (toim. Harju 2012)
Teemu Mökkönen, 18.10.2021
Haaganpuro muissa kanavissa