Haaganpuro – puron solinaa keskellä kaupunkia

Suomen urbaaneimpana taimenpuronakin tunnettu Haaganpuro virtaa mereen Helsingin Pikku-Huopalahdessa. Puron vajaan 11 neliökilometrin valuma-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Helsingissä, puron pääuoman saadessa alkunsa Maununnevan alueelta Kaarelassa. Pääuomaa runsasvetisempi sivuhaara, eli runsaista lähteistään tunnettu Maunulanpuro, alkaa puolestaan Maunulan Suursuolta ja yhtyy pääuomaan Maunulan uurnalehdon kyljessä. Toinen merkittävä sivuhaara pääuomaan yhtyy Helsingin Keskuspuistossa. Tämä Kivihaan haarana tunnettu puro saa alkunsa Ilmalasta. Haaganpuron valuma-alueella sijaitsevista yksittäisistä arvokkaiksi luokitelluista luonto- ja lintukohteista merkittävimpiä ovat kenties Pakilanpuiston korpi, Kivihaan metsä, Suursuon linnoituskalliot sekä Maunulan pähkinäpensaslehto.

Haaganpuro on erityisen tunnettu taimenistaan. Puron taimenkanta on osa erittäin uhanalaiseksi luokiteltua Suomenlahden kantaa ja siten purossa syntyneitä poikasista lähtee vuosittain syönnösvaellukselle Itämereen. Osa Haaganpuron taimenista taas viettää koko ikänsä purossa. Yksilöiden eriävä vaelluskäyttäytyminen on osa taimenkannan selviytymisstrategiaa ja siksi purossa koko ikänsä elävä yksilö on yhtälailla tärkeä puron uhanalaiselle taimenkannalle kuin merivaelluksen tekevä kala. Taimenten eteen purolla on tehty paljon työtä viranomaistyönä, mutta erityisesti vapaaehtoisvoimin kunnostustalkoilla, tiedotuksella ja vaikuttajaviestinnällä.

Haaganpurossa elää taimenten lisäksi monia muitakin virtavesilajeja. Talvella virtapaikkojen sulissa talvehtii koskikaroja ja kesäisin veden pinnalla voi nähdä sinisenä hohtavan neidonkorennon tai luisturin, eli pienen vetiäisiin kuuluvan oranssiselkäisen luteen. Koskien kiviä ovat vedenlaadun parannuttua vallanneet näkinsammaleet. Muuttoaikaan keväällä ja syksyllä purolla nähdään toisinaan viivähtämässä esimerkiksi rantasipi, virtavästäräkki ja kuningaskalastaja. Saukkokaan ei ole purolla tavaton vieras. Paitsi virtavesilajeille, puro on merkittävä vedenlähde myös kaikelle muulle ympäröivän luonnon lajistolle.

Kaupunkipurolla on myös ongelmansa. Haaganpuro, kuten muutkin kaupunkipurot, ottaa vastaan ympäröivän asutuksen aiheuttamia päästöjä. Jätevesiviemärien ylivuodot sekä rakennus- ja porakaivotyömaiden lietepäästöt ovat valitettavan tavallisia. Valuma-alueen sadevesiviemärit johtavat suoraan puroon, ja niiden kautta uomaan päätyy lisäksi niin koirien jätöksiä, moottoriöljyä kuin hiekoitushiekkaakin – kaikki vedenlaadun ja puroluonnon kannalta haitallisia aineita. Viime vuosina muun muassa Metsälän teollisuusalueen jäteöljypäästöihin, Pirkkolan liikuntapuiston Plotin klooripäästöihin ja Maununnevan lumenkaatopaikan hiekkapäästöihin on myös puututtu, ja parannuksia on saatu aikaan.

Virtavesiluonnon kannalta merkittävä haitta ovat myös erilaiset vaellusesteet, joilla tarkoitetaan uomaan tehtyjä rakenteita, jotka paitsi haittaavat tai estävät vesieliöiden kulkua, aiheuttavat myös muita ongelmia virtavesiluonnolle. Haaganpurosta vaellusesteitä on löytynyt niin patojen, väärin asennettujen tierumpujen kuin uoman pitkien jyrkkien putkitustenkin muodossa. Vaellusesteiden osalta tilanne on kuitenkin parantunut merkittävästi: yksi pato on purettu Kauppalanpuistosta (2007), Hämeenlinnanväylän alittavaan putkeen on asennettu kalojen kulun mahdollistavia lamelleja (2019), Metsäläntien kohdalla puro on otettu pitkältä matkalta pois putkesta (2021) ja puron suulla Pikku-Huopalahdessa sijaitseva pato ohitetaan lähitulevaisuudessa uudella tekokoskella (2022–2023). Tämän jälkeen ainoaksi merkittäväksi vaellusesteeksi Haaganpuron vesistössä jää putkiston sisällä sijaitseva kynnys keskuspuistosta virtaavan Kivihaanpuron yhtymäkohdassa.